Trying to be a nurse

Hey Hey Hey!

Tänne Balille kuuluu ihan hyvää 😊 Gili Airilta palattuamme orpokodin toinen perustaja Alison oli myös palannut Balille ja pääsimme pitämään palaveria hänen ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Kehittämisideoita tuli joka suunnasta niin paljon, että pää meni aivan pyörälle 😅 Isoin muutos palaverin jälkeen on työajat, sillä aikaisemmin työskentelimme 8-15 tai 10-17, mutta nyt saamme tehdä myös iltavuoroa klo 21 asti, jolloin paikalla ei ole muita työntekijöitä kuin lastenhoitajat ja vartijat. Tällöin paikalla on myös enemmän lapsia ja saamme kontaktia paremmin vanhempiin lapsiin. Viime viikolla olimme paljon sairashuoneessa, sillä useampi lapsi oli samaan aikaan kipeänä. Työnkuvaan kuului siis iltavuorossa voinnin tarkistus, lämmön mittaus ja tarvittaessa särkylääkkeen anto. Vähän siis jotain sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluvaa 😂


Jokaisella lapsella on oma kansio, johon kirjataan terveystietoja


Muita Jodie O'Shea Housen sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluvia asioita ovat mm. vitamiinien jako, korvien puhdistus ja kynsien leikkaus. Ja tietysti täiden etsintä, mutta sitä täällä tekevät kaikki 😁 Vitamiineja syödään tiuhaan tahtiin, muttei ilmeisesti ymmärretä, miksi niitä pitäisi syödä. Tarjolla on esimerkiksi C-vitamiinia, monivitamiineja ja omega-3-rasvahappoja ja lähes kaikki näistä ovat nallekarkkien tyyppisiä pehmeitä pureskeltavia vitamiineja. Vitamiinia annettaessa kuultua "en halua tätä vitamiinia, vaan tuon toisen". Lapset siis lähinnä pitävät niitä karkkeina, sillä muuten karkit ovat täällä kielletty. On kuitenkin omituista, että lapset saavat esimerkiksi sipsin tyyppisiä snackseja ja leivoksia päivittäin välipalaksi. Olemme ymmärtäneet, että henkilökunta pitää niitä terveellisenä ja vähempänä pahana kuin karkkipäivä kerran viikossa.

Korvien puhdistusta

Ei olla itsekään pysytty täällä aivan terveinä. Isoimpana ongelmana on haavojen paraneminen, mikä ilmastosta ja erilaisesta bakteerikannasta johtuen on todella hidasta. Evellä on pieni rikama jalassa mopolla kaatumisen seurauksena ja itse sain molempiin jalkoihin pienet hiertymät, joista siis lähti nahka. Suomessa noihin hiertymiin olisi tullut rupi yhdessä päivässä, mutta täällä rupea ei ole tullut ollenkaan ja hiertymät ovat muuttuneet pieniksi haavoiksi, joissa on katetta. Ollaan etsitty apteekeista haavanhoitovälineitä, mutta täällä on aivan surkea valikoima! Olen yrittänyt löytää hydrokolloidisidoksia, esimerkiksi ihan normaaleja rakkolaastareita, mutta edes niitä ei ole saatavilla, kyreteistä puhumattakaan.. Oltais haluttu hoitaa haavaa opituin menetelmin poistamalla kate ja suojaamalla joko hydrokolloidilla tai hopeaa sisältävällä taitoksella, mutta mitään näistä ei ole toistaiseksi sattunut vastaan 😅 Onneksi meillä oli muutamia haavanhoitotarvikkeita mukana, mutta nekin ovat ehtineet jo loppua. Hoitona täällä on siis puhdistus puhtaalla vedellä, pari tippaa antiseptista Betadinea, jonka kuivuttua laitetaan Basibactia ja päälle joko haavasidos tai laastari. Katetta ollaan yritetty poistaa desinfioiduilla pinseteillä ja mustapääraudalla, mutta vaikka olisi yön yli pitänyt kosteaa kompressia, on kate silti liian sitkeää irrotakseen näillä menetelmillä. Saa nähdä joutuuko nöyrtymään ja menemään lääkäriin jossain vaiheessa.. Molemmat ollaan podettu myös perus turistin vatsaoireita, mutta onneksi siihen on olemassa lääkettä 😁 Itse olen muuten pysynyt terveenä, mutta Evelle on sattunut lisäksi ilmeisesti ruokamyrkytys ja jonkinlaista flunssaa. Useammalla lapsella täällä vuotaa nenä lähes koko ajan, joten ei ihme jos täällä sairastaa. Luulen, että tulisen ruuan ansiosta olen pysynyt terveempänä 😅 Myös koulusta saatuja käsidesejä on lotrattu reilusti 😀


Pieni hiertymä, joka muuttui heti valkoiseksi

Katteenpoistoyritys
Eräänä päivänä yksi lapsista näytti selässään olevia rakkuloita meille. Sairaanhoitaja sanoi sen olevan vesirokkoa ja aivan vesirokkorakkuloilta ne näyttivätkin. Seuraavana päivänä käytiin katsomassa lasta, mutta rakkulat olivat edelleen vain selän ja vyötärön alueella. Eikun konsultaatiopyyntönä kuvaa sairaanhoitajaäidille, joka sanoi, että kyseessä olisi vyöruusu. Vielä pari google-hakua ja vyöruusulta se enemmän näytti kuin vesirokolta. Oltiin tällöin iltavuorossa ja jätettiin työntekijöille viestiä meidän "varmasta" diagnoosista. Lasta oli käytetty seuraavana aamuna lääkärissä ja vyöruusuna sitä ilmeisesti alettiinkin hoitaa. Täälläpäin hoitona oli asikloviirivoidetta rakkuloihin, vaikka Suomessa ilmeisesti käytetään asikloviiriä sisäisesti. Lapsella ei kuitenkaan ollut ollenkaan kipuja tai lämpöä, joten lääkäri oli todennut, että antaa taudin parantua itsestään.


Tässä rakkulat ovat jo kuivumaan päin
Harjoittelu täällä on  mennyt hurjan nopeasti ja kovin montaa työtuntia ei ole enää jäljellä. Vähän harmittaa, että Alison tuli takaisin vasta tässä vaiheessa, sillä olisimme saaneet harjoittelusta varmasti enemmän irti, jos olisimme pitäneet palaverin heti alussa. Ensimmäisinä viikkoina emme tienneet ollenkaan, että mitä meidän pitäisi tehdä ja usein istuimme toimettomina, kun aamuisin ei ollut lapsia paikalla. Toisaalta tällä viikolla ei oikeastaan ole ollut kipeitä lapsia, joten sairashuoneessa ei ole tullut vietettyä aikaa. Jokainen päivä on kumminkin erilainen ja toisena päivänä saattaa olla paljon tekemistä ja toisena päivänä ei yhtään. Aasialaiseen tapaan ollaan huomattu, että sovituista asioista ei pidetä kiinni, lähtö johonkin paikkaan saattaa myöhästyä useammalla tunnilla ja jokin asia saattaa tapahtua heti, seuraavana päivänä, parin viikon päästä tai ei ollenkaan. Jodie O'Shea House on kuitenkin todella lämminhenkinen paikka, mutta suuria muutoksia silti kaivattaisiin lasten kasvatuksen ja terveyden edistämisen kannalta. Tää meidän harjoittelu on aivan liian lyhyt, että voitaisiin sellaisia muutoksia tässä ajassa tehdä, mutta jo kolmessa kuukaudessa saisi varmasti muutosta aikaan. Mielestäni paikka sopisi ehkä sairaanhoitajaopiskelijoita paremmin sosionomiopiskelijoille, joten jos joku sosionomi on kiinnostunut harjoitteluvaihdosta, niin tässä olisi oiva paikka! 

Uusi pyörä ilahdutti

Naapurin vauvat tulivat käymään vierailulla ja tarjolla olisi ollut monta eri-ikäistä hoitajaa 😀

Camilla! Foto, foto!

💓: Camilla

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suuntana Bali!

Harkka loppui

Suomessa!